Hui olkoon!

Nyt on sitten Maureen haastanut minutkin ekotekoon. Vaikea tuosta on kenen vain pistää paremmaksi ja nolona myönnän, että minun tekoni ovat pieniä tuohon nähden.

 

Lähetä tämä ruusukimppu vähintään viidelle blogi-ystävällesi tai sähköpostilla ystävillesi! Mainitse oma päivän ekotekosi ja pyydä vastaanottajaa mainitsemaan oma ekotekonsa uusien haasteiden yhteydessä.

 

Omat ekotekoni tänään (ja yleensä) ovat seuraavat:

-kävelen ihan kaikkialle. Se hyvä puoli keskustassa asumisessa on. Jos on pidempää matkaa tehtävä, käytän bussia, ratikkaa tai junaa. Lentokonetta kuitenkin, kun on Suomeen asti tultava. (Aivan asun tällä hetkellä ulkomailla. Elokuussa olisi tarkoitus palailla takaisin varsinaisten opintojen pariin Suomeen.)

-Koska asun Saksassa, kaikki muut lajittelevat jätteensä. Meidän talossa näin ei jostakin syystä tehdä ja lähin lajittelupiste on bussimatkan takana, joten en lähde sinnekään jätteitäni raahaamaan.

-Muovipussit hyötykäyttöön: siitä huolimatta, että niitä välttelen kuin ruttoa käyttämällä omia kaupakasseja, niin nuo on hyvä hyötykäyttää useampaan otteeseen sateella tavaroiden suojana, kauppakasseina, jne. Käyttötarkoituksia on monia. Tai sitten ottaa kaupasta kauppakassin unehtuessa muovipussin sijaan pahvilaatikon... Niille on vielä enemmän käyttöä, kuin muovipusseille. Täällä tuo pahviloota-käytäntö on, erityisesti nuorten keskuudessa, muotia.

-Valot ei meilläkään pala turhaan. Sähkön säästöä. Suihkussa ei viivytellä ja vettä säästetään myös sillä, että se ei valu shampoon laiton aikana.... Lämmityksessä on tosiaan nyt pakosta säästöliekki päällä: patterit ei toimi. Mutta ne pistetään myös silloin pois päältä, jos kotoa ollaan useampi päivä poissa.

Tässäpä meikäläisen päivittäiset ekoteot. Vähäisiksi jää, kuten näkyy.

Ja sitten Maureenin kyselyihin: Saksassa on yleensä ottaen kierrätys aika hyvin hallussa. Tuulivoimaa mainostetaan telkussa ja kämppiksenikin on tämän lämmityskuluissa säästämisen omaksunut aika hyvin. Ilmastonmuutos on usein otsikoissa, ja suuri poliittinen pelinappula. Luomu- ja lähituotteet ovat kaupassa hyvin esillä, mutta valitettavasti ovat myös tyyriitä. Kierrätyskeskuksia en kuitenkaan ole nähnyt, eivätkä Punaisen ristin kontit pulloittele samalla tavalla vaatteista, kuin Suomessa. Tiedä vaikka lahjoittavat tutuilleen. Muuta en ole täällä tullut huomanneeksi. Monin tavoin asiat ovat samoin kuin Suomessa. Autoilla kuljetaan kuitenkin todella paljon. Ai niin, olihan tuo maanlaajuinen (?) kimppakyytijärjestelmäkin olemassa... Siitä mallia myös Suomen maanteille.

Seuraavat blogit haastan mukaan Ekotekoon:

Kesäkuntoon 2009! Uusi hoikempi elämä  ja Äiti neuloo..kun ehtii! (Näitä tuli näin vähän, koska päätin, että en anna sitä enään sellaiselle, joka on kyselyyn jo vastannut...)